Iltaa piltit,

Pulutaloreissu on saatu onnellisesti päätökseen. Tämänkertainen reissumme keskittyi pelkästään tuohon varsinaiseen myllyrakennukseen. Jätimme tuon varasto-osan ihan unholaan, kuvattavaahan ei siellä nyt varsinaisesti ollut kovinkaan paljoa. Sisäänpääsy olisi saattanut myös muodostua hieman ongelmallisemmaksi. Viimekertainen sisäänmenoreitti oli lukittu laittamalla aukon päälle suuri metallilevy ja hitsattu kiinni. Tietysti ihan ymmärrettävää ettei Automuseon tulevia tiloja päästää enempää sotkemaan. Nykyisessäkin on riittävästi siivottavaa.

Siis myllyrakennukseen. Sisäänkäynti tapahtui viimekertaisesta aukosta, metallivaijerin vierestä pienestä aukosta. Nyt keskityttiin pieniin yksityiskohtiin ja muutamaan paikkaan mitä jäi viimekerralla katsastamatta. Rakennuksen huonokuntoisin osa tuli kuvattua hyvin, lattiassa kivoja reikiä. Puulattia vaikutti osassa kohtaa aika epämääräiseltä, mutta hyvinrakennettu paikka kestää. Jos se on tulipalonkin kestänyt.

Tälläkertaa kiipesimme myös korkeuksia kohti. Ylimmässä kerroksessa, noin 5-6 kerroksen paikkeilla, löytyi lisää myllyjen koneistoa ja myös tyhjät viljasiilot. Pudotusta olisi ollut semmoiset 4m ainakin. Tikapuutkin sinne alas tyhjiin siiloihin(oli ainakin 6kpl)olisi mennyt, mutta metalliset astin"laudat" näytti senverran epäilyuttävältä että jätimme väliin.

Kamerateknisesti käytimme paljon pitkää valotusaikaa ja taskulampulla valaisua. Digikuvat ovat jälkikäsittelyvaiheessa, filmikuvat lähteneet kehitykseen ja luotettava Epson kaivettu naftaliinista, joten saamme siis tuota kinoestetiikkaakin kunnolla sivuille.

Illan reissun päätteekis tehtiin vielä pieni tutkimusmatka muutamasta muusta mielenkiintoisesta kohteesta. Toiseen olisi ollut hinku mennä jo nyt, mutta filmi ja muistikortin tila tupesi käymään ahtaaksi, joten jouduimme siirtämään reissua hieman, mutta voin luvata että siitä tulee kunnon örkkisettiä.

Palajan vielä Pulutalon historiikkiin myöhemmin, mm muutamia tiloissa järjestettyjä tilaisuuksia ruotien ja muita historiikkiin liittyvää, mutta periaatteessa tilana jätämme Pulutalon nyt rauhaan ja toivotamme onnea Waasan Museoautoilijoille tilan kunnostuksen kanssa.

El T-T

----


"Todennäköisesti Bruunin vuonna 1920 suunnittelemassa nelikerroksi-
sessa tornillisessa tiilirakennuksessa toimi aluksi Vaasan Sähkömylly,
jonka Vaasan höyrymylly osti v. 1924. Höyrymylly käytti rakennusta
aluksi vain varastona, mutta v. 1934 se muutettiin rehumyllyksi. Ra-
kennus on melko hyvin säilynyt esimerkki klassisesta teollisuusraken-
nuksesta. "

"Vuonna 1940 rakennettiin tiilinen, klassismivaikutteinen ja kolmiker-
roksinen leipätehdas myllykadun tontille. 19 vuotta myöhemmin raken-
nusta jatkettiin Myllykadun suuntaan nelikerroksisella tiilisellä massal-
la. Vuonna 1983 rakennusryhmään liitettiin punaisella aaltopellillä
päällystetty lämpökeskus. Rakennus on ulkoasultaan säilynyt muutamia
oviaukotuksia lukuunottamatta alkuperäisessä asussaan."

"Klemettilä eteläisen inventointi" (html / pdf)

Kohteessa kuvia myös Spivey Pointissa.

"Almodovar"

En nimi saarta pahenna, vaan sen heitteille jättö!

Mansikkasaari sijaitsee Vaasan Palosaaren edustalla. Palosaari on aikoinaan ollut Vaasan laivanrakennuksen keskus ja siellä on sijainnut Vaasan ulkosatama.
(lue lisää)

Nykyään Mansikkasaari on puolittain siistissä kunnossa, puolittain ränsistyneessä kunnossa. (yleiskuva) Toisella puolella saarta sijaitsee pienvenesatama ja uimaranta. Toisella puolella on edelleen vanhan telakkatoiminnan jäljiltä rakenteita ja rakennuksia. Jonkinlaista yritystoimintaakin alueella ilmeisesti on.

Alueen kehittämisestä on kinasteltu jo kauan. Asuntoja alueelle suunniteltiin jo 15 vuotta sitten, mutta hanke kaatui (*).

Keskustelua alueesta vaasalaisia.info -blogin foorumilla.

"Almodovar"

Näkkileipatehdas saa kokea Wsa_Ue:n toisen vierailun. Ensimmäisellä kerralla rupesi aika loppumaan hieman. Nyt kokeillaan mitä ilta-aurinko tuo tullessaan. Filmit pitää myös päivittää Iso luvultaan järeämpäään kaliiveriin.

Kuvasatoa on viimereissusta ihan kivasti. Tekniikka vain estää laittamasta niitä Flickeriin. Hp:n huippuluokan montioimilaitteen skanneri ei ihan ole vastannut tarpeitamme. Kuvat ovatr olleet tasoltaan, Kriitikon sanoja lainataksemme : " Paskoja", kaappeja joudutaan kaivamaan, jotta vanha ja luotettava Epson löytyy ja skannaus saa jatkua.

Ensimmäinen reissu oli toisaalta kokemuksena loistava, nyt jokainen pystyy kameralla keskittymään oman kameransa resursseihin. Itse ajattelin hoitaa nuo pienet yksityiskohdat tulevalla reissulla.

Mukaan on myös lähdössä special ninja commando guest, lisäjoukot ovat aina tarpeen.

Myös tuleva viikko näyttää kaikkien aikataulujen mukaan siltä, että tulemme tekemään kuvausreissun. Paikka on vielä salainen, mutta tulee paljastumaan reissun jälkeen.

Waasan museoautoilijat ovat tosiaankin hankkimassa tätä Näkkileipävarastoa omaan käyttöönsä, saavat kaupungilta kuulemma vuokran edullisesti kun kunnostavat paikat itse. Mainio paikka tulee, tilaa ainakin riittää. Kunnostettavaa tietty riittää, mutta jos miehet ovat kunnostaneet T-mallin fordia ja muita autovanhuksia, en usko että tälläkään saralla tulee olemaan ongelmia.

El Tero-Teró

Tänään toukokuun seitsemäntenä päivänä aamun valjetessa aurinkoisena. Kolme herrasmiestä kohtaavat läheisen rakennuksen edessä. Kaikilla laukut täynnä korkeateknologista tavaraa eli toisinsanoen kameransa ja filmiä niin pirusti.

Kohteena on pian remontiinmenevä tai maahan jyrättävä "Pulutalo" elikkä Vaasan Näkkileipätehdas. Kyseinen paikka on tunnettu paikallisten keskuudessa. Kaikki tietävät paikan kun puhutaan "Pulutalosta". Askel eteenpäin ja kamerat tanaan. Aloitimme tutkimusretken varastotiloista, sissänkäytni tapahtui kellarin laustaluukusta, sen ollessa helpoin paikka. Tiputtauduttuamme pimeään ja tunkkaiseen kellariin, kaivoimme esille hi-tech taskulamppumme ja ryhdyimme tutkimaan. Perinteisesti lattialla lojui spray-purkkeja ja lasinsiruja. Muutaama kuriositeettikuvaa lukuunottamatta päätimme suunnata matkamme korkeuksiin.

Ennen tyhjänä ollut rappukäytävä oli yritetty ihan selvästi tukkia, sinne oli raahattu noin puolikas auto, osina tosin. Löyti istuimet, pakoputki, bensatankkia, subbari ja renkaita. Esteet eivät kuitenkaan meitä pidätelleet vaan kipusimme rojujen yli ja kohti ylempiä kerroksia.

Ensimmäisen kerroksen ovet olivat hitsattu kiinni joten siirryimme suoraan toiseen kerrokseen. Avasimme ovet ja kaivoimme kamerat esiin. Kyseinen kerros ja pari muuta ylempää ovat periaatteessa sitä samaa. Noin 2,5m korkeaa varastohallia joka bommattu täyteen tagejä ja muita "taideteoksia". Ainakin yhdessä kerroksista haisi suht tuore maali, eli joku nuori taiteilija on käynyt siellä ihan lähiaikoina.

Kiinostavinta tässä rakennuksessa oli ullakko, ensin arvelutti hieman astua tilaan jonka lattia oli pulunjätösten peitossa. Olihan siellä tietysti myös muutamia kuolleita lintuja, lintuinfluensaa tuskin nyt kuitenkaan tarvitsee pelätä. Kellarista löytynyt ritsa varmaankin on koitunut aika monen pulun kohtaloksi. Asiaan. Kyseisessä kerroksessa oli kuitenkin hissin konehuone. Sinnepääseminen vaati jyrkkien portaiden kipuamisen ylös. Paikka oli pieni koppero jossa oli hissiä pyörittänyt laite, kuvien kannalta paikka oli kuitenkin loistava. Vaijeri joka kannatteli hissiä vaati tietysti oman kolon josta mennä hissiin, kamera koloon ja naps. Kaunista jälkeä.

Sitten oli aika siirytä viereiseen raknnukseen eli varsinaiseen tehtaaseen. Pienenä ongelmana oli sisäänpääsy. Paikassa on 2 helposti mentävää sisäänpääsykohtaa. Rakennuksen päädyssä on pariovi josta puuttuu toinen puoli, ongelmana on vain se että ovi on n.2m korkeudella ja viereisessä rakennuksessa oli miehiä töissä. Jätimme sen pois laskuista tälläkertaa. Toinen vaihtoehto, puinen seinä josta oli muutama lauta revitty irti, helppo kiivetä ja suhthyvin mahtuu sisään. Tässä meinasi ongelmaksi koitua muutama autoaan korjaava tyyppi jotka hieman mulkoilivat meitä, mutta kadottuamme hetkeksi aikaa heidän silmänsä vältti ja sujahdimme sisään.

Tämä rakennus oli aivan erimaata, vanhoja koneita jokapaikassa ja kaikenlaista muuta mielenkiintoista. Ensimmäine kerros oli synkähkö, taskulampuille oli taas käyttöä. Onneksi olimme myös varautuneet hengityssuojaimilla, ilma oli aika tunkkaista. Tästä kerroksesta johti myös porraskäytävä kellarikerrokseen(tai siis useampia, varastokellariin emme viitsineet mennä, puiset rappuset ja niillä ollut home, ei ollut kovinkaan houkuttelevaa), mitä lie ollut niissä parissa huoneessa ennen, suihkukoppi oli ainakin, vanhoja sohvia ja jotain sähkölaitteita.

Sitten palasimme hieman alkuunpäin ja otimme askeleet kohti ylempiä kerroksia. Kyseisissä kerroksissa oli lisää koneita, jotak todennäköisesti olivat jauhaneet jahoja ja kuljettaneet niitä sitten eteenpäin. Toisessa kerroksessa ollut tulipalo oli tenhyt tehtävänsä ja seinät olivat mustat noesta. Jauhokuilusta sai mainion valokuvan hiiltyneinen rankoineen. Kyseinen rakennus oli myös aika arveluttavassa kunnossa, reikiä laittiassa siellä täällä, varovaisuutta vaadittiin.
Viimein pääsimme kerroksissa ylimmäksi, sieltä avautui näköala Klemettilän alueelle avoimelta kattoterassilta joka sisälsi vielä lisää koneita.

Viimeiset kuvat otettuamme, kävelimme varovaisesti rappuset alaspäin ja livahdimme ulos samaisesta sisäänmenoaukosta josta tulimmekin.

Ensimmäinen retkemme oli menestys, adrenaalinin virratessa sopivasti, olo oli koko joukko sopivan jännittynyt. Pulujen kujerrus toi matkaan oman taustamusiikkinsa, olisi pitänyt olla jonkinlainen audionauhuri mukana että olis sellaisenkin saanut tallennettua.
Porukka oli hyvällä fiiliksellä reissun jälkeen ja jatkoa on siis tulossa.

El Tero-Teró kuittaa.

Nyt ovat kuvat saapuneet kehittämöstä, kuvasaldoa löytysy, on ainakin mistä valita. Kyseiset kuvat ovat "Pulutalon" ulkopuolta kuvaavia. Tulevalla reissulla tulemme sitten keskittymään noihin sisäosiin. Varusteet kuten taskulamput ja hanskat on kaikilla hallussa, sitä kun ei ikinä tiedä mitä vastaan tulee.

Kävin tänään töistä lähdettyäni myös tarkastelemassa muita potentiaalisia kohteita.

Tuossa kuvaosiosta löytyvän Suojeluskunta-talon vieressä on rakennustyömä käynnissä, mikä saattaa ehkä hankaloittaa talon tutkimista. Suojeluskunta-talon yhteydessä on myös mielenkiintoisen näköinen tehdasrakennus joka on ollut todella pitkään tyhjänä. Kaikki alakerran ovet ja ikkunat ovat tiukasti kiinni, toisen kerroksen jotain ikkunoita on avoinna. Saapa nähdä.

Myös entinen Pohjanmaan Lihan/Atrian kiinteistö on aika hyvin tukossa, mutta tietääkseni sinnekin on sissänpääsy. Harmi että ystäväni J.Myrkyn kuvat eivät ole enää saatavilla netin kautta. Hän kävi tuossa kyseisesä kiinteistössä hieman kuvailemassa aikoinaan ja täytyy kyllä sano että loistavia kuvia kiinnostavasta rakennuksesta(kyseessähän on siis täysiVERINEN teurastamo rakennus)

El Tero-Teró